Hiekka on vielä kuumaa, kaivaudun siihen mukavasti. Levitän ylleni hyttysöljyä
ja ensiapulaukusta lainaamani peitteen.
Kauempana aikuiset juhlijat kokoavat notskia. Osa heistä oli siinä bussissa,
jonka kyytiin liftasin. Se kiva nainen huikkaa nyt, tahdonko paistaa makkaraa
tai tikkupullaa. Minun ei ole enää nälkä; söin alueella ennen viimeistä bändiä.
Olen viisitoista ja vietän yötä yhdellä Seinäjoen uimarannoista. Sanoin kotona,
että menen Mirvalle viikonlopuksi. Huojentuneina vanhemmat pakkasivat auton ja
lähtivät mökille. Vartti siitä olin peukalo pystyssä kolmostien varressa, parin
tunnin päästä Törnävällä.
Ei meidän luokalla ole ketään Mirvaa.
*
Taivas on yhtäkkiä musteensininen, ja tuuli yltyy. Ohitseni lentää lehtisiä ja
pahvimukeja. Seuraan, miten ne kieppuvat aikansa, pysähtyvät sitten
miksausteltan kylkeen, mistä joku talkoolainen ne pian siistii.
Soitetaan vasta introa, mutta jossain takanani joku nuori tyttö jo vähän
itkeskelee, kun laulunsanat liippaavat läheltä.
Minäkin olen nuori, kuudentoista, mutta iloinen ja rento ja päivettynyt täällä
hennon ruskeaksi kuin sipulivedessä keitetty muna. Kun keikka alkaa, nyöritän
kenkäni ja nousen perseeltäni. Teen railon väkijoukkoon siitä kohden, mistä
tunkeudun lähemmäs lavaa. Pääsen olkapäille, saan hyviä kuvia ihanasta laulajasta.
*
Junassa on leppoisaa mutta ahdasta, joten levitän aurinkovoiteen vasta perillä.
Aseman istutukset ovat kauniita. Pullonkerääjämummu kärkkyy taksijonoa, mutta
kukaan ei näytä korkanneen hiljattain.
Menen kävellen. Rummunkumu voimistuu jännittävästi. Pihoilla pestään autoja,
mattoja; trimmataan koiria, kukkamaita; istutaan puutarhakeinussa ja toljotetaan
meitä viikonloppuvieraita.
Näkyykö minusta, että olen laskenut tähän päiviä koko kevään?
Seitsentoistavuotislahjani: lempibändini Suomessa!
*
Syönyt värikästä ruokaa suuresta pannusta, pessyt naamansa vesipisteen
suihkussa, jutellut tuhansien kavereiden kanssa, nuuskinut paitakojun
suitsukkeentuoksua; nähnyt kaikki käsiohjelmasta ympäröimänsä esitykset,
seurannut myös enimmät sideshow't ja näytökset; nukkunut lujaa ja unia näkemättä
puun alla, autossa ja jossain; herättyään muistanut, että on Provinssissa ja
kahdeksantoista ja nauranut ääneen riemusta.
*
Tämä on viides ranneke, jonka aion säästää. Kesä on minun yhdeksästoista. Missä
lienenkään syksyllä, en tiedä.
Täällä on sopu. Pullikointi puuttuu. Sillalla on aina vähän ruuhkaa muttei
ikinä ryysistä, ja kaikki löytävät kyllä paikkansa. Pusikoissa mennään
festarikihloihin.
Tomu alkaa laskeutua, sen päälle usva. Vähitellen myös huoleni painuu pohjaan,
rauhassa kuin putu limsapullossa. Tilalle nousee kuplia, toivonporeita.
Toisen päivän aamu on vahva ja kirkas: Kimaltelevassa vedessä kelluu joku
patjalla. Telttavuoristossa vouvahtaa eka mankka soimaan, eka nyrkki nousee
ilmaan ja kuuluu ekat jeet.
- Anu Lahtinen -
